Nykyään törmää usein väittämään, että Venäjä tukee ja rahoittaa Euroopan äärioikeistoa. Kuulemma Marine Le Penin johtama Kansallinen rintama (Front National) Ranskassa ja epäilemättä myös Suomen perussuomalaiset saavat tukea Venäjältä. Hurjimmat huhut väittävät rasistisen MV-"lehden" olevan Venäjän masinoima projekti – mikä ettei, "lehden" perustaja Ilja Janitskin on venäläistä sukua (tosin syntyperäinen suomalainen) ja toiminut moottoripyöräkerhossa kuten oppi-isänsä (!?) Vladimir Putin.
Mutta mitä ihmeen järkeä tässä on? Miksi Venäjä rahoittaisi äärioikeistolaisia ryhmiä – tukeakseen äärioikeiston nousua Euroopassa? Äärinationalistisesti johdetuilla valtioilla on vahva taipumus kääntyä toisiaan vastaan – haluaisiko Venäjä jonkin Länsi-Euroopan maan hyökkäämään itseään vastaan? Ei mitään järkeä. Jotkut ehkä ajattelevat, että samalla tavoin kuin Suomen Vastarintaliikkeen toiminnan juuret ovat Ruotsissa, myös Venäjän valtaapitävät ryhmät pyrkivät liittämään Euroopan äärioikeiston itseensä ja ohjailemaan sitä. Kenties nämä jotkut löytävät asetelmasta hienonhienon järjensäikeen ja tukeutuvat siihen.
Asioita tarkemmin tutkittaessa vastaan tulee kysymyksiä. Miksi Putinin arkkivastustaja Venäjällä ja yksi ns. rekisteröimättömän opposition mahtihahmoista, Aleksei Navalnyi, on toistuvasti leimattu äärioikeistolaiseksi ja todistettavasti saanut vuonna 2007 kenkää Jabloko-puolueesta "nationalistina ja retoriikaltaan muukalaiskammoisena"? Miksi täysin yksiselitteisesti Venäjä-mielisiksi leimatut Donbassin alueen separatistit saivat Ukrainan äärioikeiston niin tiukasti vastaansa, että monin paikoin on luonnehdittu sen käytännössä kaapanneen Kiovan Ukrainan armeijan? Miksi Venäjän hallinto ja media ovat olleet ensimmäisinä nimittämässä Oikeaa sektoria ja muuta ukrainalaisoikeistoa fasistiseksi? Miksi Donetskin ja Luganskin separatistiset itsehallinnot käyttävät itsestään vasemmistolaista nimeä "kansantasavalta"?
Viimeistään, kun huomaamme, millaisin äänenpainoin Venäjän media on luonnehtinut Britannian työväenpuolueen uutta äärivasemmistolaiseksi leimattua puheenjohtajaa Jeremy Corbynia, äkkäämme koko äärioikeistoleiman olevan väärinkäsitys. Mikä sitten on oikeinkäsitys? Onko olemassa tekijä, joka yhdistää Marine Le Peniä, Jeremy Corbynia ja Itä-Ukrainan separatisteja – ja erottaa nämä tiukasti Aleksei Navalnyista ja Ukrainan oikeistosta? Oikea vastaus löytyy ulkopolitiikasta. Ensimmäinen ryhmä on kriittinen ja skeptinen Euroopan unionia ja USA-johtoista länsimaista koalitiota kohtaan, jälkimmäinen tukee niitä. Ensimmäinen ryhmä pitää Venäjää enemmän mahdollisuutena kuin uhkana, jälkimmäiselle ryhmälle Putinin Venäjän hallinto on yksiselitteinen vastapuoli. Venäjä siis tukee Euroopassa sellaisia poliittisia toimijoita, jotka kyseenalaistavat EU:n ja euron, vastustavat Natoa eivätkä vastusta Venäjää. Se, että näistä toimijoista useampi (näkyvä) on oikeistolainen kuin vasemmistolainen, johtuu ensisijaisesti politiikan oikeistosuhdanteesta ja valitettavasta tosiasiasta, että vasemmisto on pahoin ison rahan hegemonisen tossun alla.
Vielä nousee esiin yksi kysymys: mikä saa Venäjän tällä tavoin irtisanoutumaan länsivalloista ja vastustamaan niitä – eivätkö ne ole samaa paskaa eri paketissa? Vanhan kylmän sodan muistumat? Epätoivoinen yritys syöstä USA valtaistuimelta maailman johtavana valtiona? En kiellä, etteikö näillä voisi olla osuutta asiaan. Molemmin puolin nykyistä jakolinjaa iso raha sanelee politiikkaa, joten sikäli väite samasta paskasta eri paketissa saa tukea. Mutta olisiko isoilla rahoilla eroa keskenään? Länsimaiden johtavat ryhmät tukevat viime kädessä ylikansallista isoa rahaa. Tämän lujittamiseksi halutaan voimaan silkan bisnestyrannian mahdollistavia sopimuksia (TTIP, TPP jne). Venäjän johtoryhmä sen sijaan tukee kansallista isoa rahaa tai enintään sellaista bisnestä, joka hyödyttää sen omaa maata eli Venäjää. Muuta bisnestä tai isoa rahaa ei tueta – sen on saanut tuta muun muassa GMO-viljelyä levittävä maatalousfirma Monsanto. Venäjän hallinto näkee itsensä ylikansallisen talousimperialismin, ja siihen tiiviisti linkittyvän läntisen sotilasimperialismin, ylimpänä vastustajana maailmassa, ja se tukee täysin loogisesti sellaisia poliittisia ryhmiä, jotka sanoutuvat niistä irti, vastustavat niitä, eivätkä vastusta Venäjää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti