perjantai 29. tammikuuta 2016

Sinänsä vasemmistolaista

Vuonna 2013 pidin ViPun Kapakkapolitiikka-tilaisuudessa luennon aiheesta Vasemmisto, vallankumous ja värivallankumous. Kirjoitin sen pohjalta blogitekstinkin – otsikkona Kenen joukoissa luulet seisovasi. Yksi keskeisimpiä teesejä molemmissa oli, että termi "vasemmisto" tarkoittaa eri asioita vanhalle vasemmistolle ja 1960-luvulla syntyneelle uusvasemmistolle. Jälkimmäinen ei sisällytä siihen pelkkää sosialistista liikettä tai työväenliikettä, vaan myös esimerkiksi rauhanliike, ihmisoikeusliike ja ympäristöliike ovat sinänsä vasemmistoa. Tämä tietysti kertoo paljon yhteiskunnasta, jossa uudelleenmäärittely on tapahtunut. Jos koko poliittinen ja aatteellinen elämä on pahasti oikealle kallellaan, alkavat humanismia ja jopa klassista liberalismia edustavat näkemykset assosioitua johonkin epäilyttävään radikaalivähemmistöön, jollainen tietysti löytyy vasemmalta.

2010-luvun puolivälin Suomi on jo niin äärioikealla, että rauhanliikkeen, ihmisoikeusliikkeen ja ympäristöliikkeen yhdistyminen sinänsä vasemmistolaisuuteen on vasta alkua. Vielä kymmenen vuotta sitten oli ilmiselvää, että fasismin ja rasismin nousua ei tuettu millään julkisen ja virallisen politiikan saralla, mutta nykyisin fasismin ja rasismin vastustus leimautuu vasemmistolaiseksi jo kättelyssä. Tilanne alkaa muistuttaa – yllätys yllätys – USA:ta, jossa legendaarinen elokuvaohjaaja ja aktiivinen antifasisti Charlie Chaplin leimattiin kommunisteja symppaavaksi vasemmistolaiseksi, ja sellaiseltahan oli tietysti evättävä maahanpaluulupa Yhdysvaltoihin vuonna 1952. Vainotun juutalaistytön Anne Frankin kirjoittama yhtä lailla legendaarinen Nuoren tytön päiväkirja on myös ollut kiellettyjen kirjojen listalla monissa USA:n osavaltioissa 1980-luvulla. Oikeistolaisen valtion kansalaisille ei saa antaa epäilyttäviä fasisminvastaisia vaikutteita, jotka ovat varmasti vasemmistolaisia.

Journalismi, ainakin tutkiva journalismi, on myös mahdollista nähdä vasemmistolaisena jo sinänsä. Jos talouden, politiikan tai edes kulttuurin toimittaja 1) oikeasti perehtyy asiaansa, 2) eikä määrittele agendaansa jo etukäteen, hän päätyy väistämättä näkökohtiin, jotka ovat elinkeinoelämää, hallitusta ja/tai rasistiliikettä kohtaan kriittisiä. Kaikkien näiden valta ja toiminta perustuu propagandaan, joka on täysin virheellistä tai valheellista. Koska valtamediat ovat elinkeinoelämän omistuksessa tai agendaltaan oikeistolaisia, journalismi kitketään ja hävitetään niistä vuosi vuodelta täydellisemmin. Toimittajan työstä on valtaosin tullut 1) kritiikitöntä kopioimista ja kääntämistä median johtoportaan valitessa juttujen (heidän kannaltaan "luotettavat") lähteet, 2) pakkomielteistä pysyttäytymistä täysin tyhjä(n)päi(väi)sissä hömppäaiheissa, joista ei saa mitenkään väännetyksi oikeistokritiikkiä. Lopputuloksesta tyhmä kansa tietysti päättelee, ettei Suomessa tai maailmassa taaskaan ole mitään kirjoittamisen tai uutisoimisen arvoista. Todellisuudessa sellaista on koko ajan, mutta valtamedia pitää asioista visusti turpansa tukossa – ja homman älyttömänä huipennuksena tyhmälistölle tarjoillaan vaihtoehdoksi MV-"lehden" nimellä silkkaa valhemediaa.

Oikeistohallitus on heiluttanut saksiaan erityisen näkyvästi koulutuksen suunnalla. Tästä voi tietysti tehdä johtopäätöksen, että koulutus on jo sinänsä vasemmistolaista. Osittain syy on sama kuin journalismin yhteydessä: mitä enemmän ihminen kasvaa tietämään ja ymmärtämään, sitä enemmän hänellä on välineitä kritisoida oikeistolaisuutta. Toiseksi oikeiston mielestä julkinen koulutus on tarpeetonta: firmat hoitakoon ja yksilöt harrastakoon – ensimmäinen sosiaalistaa koulutettavan osaksi bisnestä, jälkimmäinen pysyy toistaiseksi merkityksettömänä puuhasteluna. Erityisen kipeästi hallituksen koulutusleikkaukset kohtelevat yliopistoja, jotka sekä konservatiivinen persuoikeisto että uusliberaali Matti-Apus-oikeisto ovat julistaneet vasemmistolaisiksi ajatushautomoiksi jo aikoja sitten. Tästä voidaan jälleen tehdä uusi johtopäätös: tiede on jo sinänsä vasemmistolaista – etenkin, kun pitkään oikeistolaisten linnakkeena toiminut taloustiedekin alkaa yhä useammin olla oikeistopolitiikan kanssa ristiriidassa (missä yhteydessä talouskasvun maksimointiin ja kapitalismin aukkojen tilkitsemiseen pyrkivä keynesiläisyys on värittynyt hämmentävän vasemmistolaiseksi). Tästä on puolestaan jo tehty epämiellyttävä jatkopäätelmä: mikäli vasemmisto ja tiede ovat kimpassa, tiedekritiikin on oltava oikeistolaista. Esimerkiksi vaihtoehtoisten hoitomuotojen hyväksyntä on alettu samastaa äärioikeistoon, mitä pahempaa asialle tuskin olisi voinut tapahtua.

Taide ja kulttuurihan ne vasta sinänsä vasemmistolaisia ovatkin. Uusliberalistinen kokoomusoikeisto hyväksyy vain sellaisen taiteen, joka menee kaupaksi. Konservatiivinen persuoikeisto puolestaan hyväksyy lähinnä 1950-lukulaisittain "tervehenkisiä" isänmaallisia, kristillisiä tai kansanomaisia käsityksiä vaalivan taiteen. Näin ollen kaikki taide, joka tehdään taiteen nimissä – kulttuuri- ja yhteiskuntakriittisestä taiteesta puhumattakaan – värittyy jotensakin vasemmistolaiseksi. Kulttuuritapahtumat, jotka pyörivät ja pyörittävät ison yksityisen rahan voimalla, kelpaavat kyllä kokoomusoikeistolle, samoin kuin Suomi-, Jeesus- ja perinnehenkiset tapahtumat perseoikeistolle. Hengeltään kriittisten tapahtumien on turha kerjätä tukipennosia, ja oikeistomedia pitää huolen, ettei voittoa tekemättömistä tapahtumista tiedetä toreilla ja tuvissa yhtään mitään. Rahalle pyllistäminen on luonnollisesti vasemmistolaista jo sinänsä.

Tammikuuta 2016 ilahduttavasti värittänyt klovniryhmä Loldiers of Odin on julistanut tämän kirjoituspäivän (29.1.) yleiseksi "pelleperjantaiksi". Niinpä kirjoitelman lopuksi on syytä palata antirasistiseen teemaan ja tehdä häkellyttävä huomio: jopa klovnit ja pellet ovat nykynäkökulman mukaan sinänsä vasemmistolaisia! Ylen Aamu-TV:n haastattelijat penäsivät Loldierseilta vastausta kysymykseen, ovatko he "vasemmistoanarkisteja". Kun nämä kysyivät, mitä on vasemmistoanarkismi, typerä toimittaja sanoi ensimmäisenä näiden olevan vegaaneja. Tästä voimme johtaa vielä yhden johtopäätöksen: veganismi, kasvissyönti ja lihattomuus ovat nekin jo sinänsä vasemmistolaisia asioita. Mitä Loldiersiin vielä tulee, voimme miettiä, pystyisimmekö katsomaan tämänvuotista Sirkus Finlandia -kiertuetta ilman assosiaatiota rasisminvastaisiin klovneihin. Jäämme odottamaan sitä hetkeä, kun oikeisto julistaa tai osoittaa sirkukset, tivolit, pelihallit, pelikortit ja postikortit jo sinänsä vasemmistolaisiksi asioiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti