perjantai 29. huhtikuuta 2011

SKDL! SKDL!

Kun tarkastellaan eduskuntavaalien tuloksia, on edelleen hämmentävää, että kolme pientä vasemmistopuoluetta (SKP, STP, KTP) sai yhteensä alle puoli prosenttia äänistä. Jos mukaan lisätään vasemmalle kallellaan olevat Itsenäisyyspuolue ja Köyhien asialla, prosenttiosuus on edelleen vain noin 0,6. Vasemmistoliitto on uskotellut saaneensa likipitäen vaalivoiton, mutta todellisuudessa se menetti neljä (!) kansanedustajaa ja 0,7 prosenttiyksikköä kannatuksesta. Summa summarum: nämä vaalit menivät vasemmistolta täysin penkin alle. (SDP:tä en ole lukenut vasemmistoon enää 16 vuoteen.)

Vaalituloksen paljastuttua on vihdoinkin käynnistynyt prosessi, jota peräänkuulutin jo muutama vuosi sitten. Politiikan vasen laita suunnittelee yhdistymistä. Eikä siinä kaikki: se suunnittelee yhdistymistä SKDL:ksi, juuri siksi, mitä jo 1990-luvulla ilmoitin kannattavani enemmän kuin yhtään olemassaolevaa puoluetta. (Alkuperäinen SKDL lakkautti toimintansa 1990.) Vasemmistoliitto ei kokonaisena puoluemöhkäleenä sijaitse tuolla laidalla, eikä sen suunnalla tiettävästi olla suunnitelmista innoissaan. Vas-liittohan pitää itseään SKDL:n suorana perillisenä, mitä se organisatorisesti onkin – joskaan ei aatteellisesti. Eikä puolue voine omia nimeä itselleen, sillä sehän juuri aikanaan kieltäytyi SKDL:n nimestä.

Mitkä tahot uuden SKDL:n takana sitten olisivat ja ovat? Tähän saakka mukana on ollut joukko SKP:läisiä, pienempi joukko STP-väkeä ja ainakin yksi ipulainen. KTP:n suhteen on oltu ehdottomia: heidät on saatava mukaan. Vasemman laidan yhdistyminen menettää tuntuvasti tehoaan, jos jää yksikin erillinen pikkupuolue. Muiksi mukaantulijoiksi on ehdotettu Vihreää puoluetta ja Sosialistiliittoa. Molemmat ovat erittäin luontevia kumppaneita, sillä ensin mainittu on selkeästi antikapitalistinen ja vallankumouksellinen, jälkimmäinen taas vasemmalla ja puolueisiin sitoutumaton. Toivottaisin tervetulleeksi myös Marxilaisen työväenliiton (MTL). Lisäksi on mainittu Piraattipuolueen nimi, mutta itse pidän tuota sekä utopistisena että epäsopivana. Piraateissa on niin vasemmistolaisia kuin oikeistolaisia, liberaaleja kuin konservatiiveja ilman minkäänlaista tolkkua. Vasemmistoliitossa on tietysti omat rintamakarkurinsa ja vastarannankiiskensä, joille löytyisi SKDL:stä uusi turvallinen koti.

Luonnostelen seuraavassa järjestön periaateohjelmaa. Minulla ei ole aavistustakaan, miten tällaiset ohjelmat "pitäisi" kirjoittaa – en ole, enkä halua olla, niin politrukki. Suluissa olevat lauseet eivät ole osa ohjelmaa, vaan omaa puusilmäistä selittelyäni ja harmillista näsäviisasteluani.

1. Järjestön nimi on Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, lyhenne SKDL. (Nimi on mielestäni aivan ehdoton osa kokonaisuutta. Luonnollisesti en tiedä, kenen hallussa nimi tänä päivänä on.)

2. SKDL on siis yhteistoimintajärjestö, ei uusi sirpalepuolue. Sillä on sekä henkilöjäseniä että jäsenjärjestöjä.

3. Poliittisesti SKDL voidaan määritellä sosialistien, kommunistien ja muiden vasemmistolaisten antikapitalistien liitoksi.

4. SKDL puolustaa tasa-arvoa, kansanvaltaa, rauhaa, ihmisoikeuksia ja ekologisuutta, sekä yksilönvapautta, mikäli se ei ole perusteellisessa ristiriidassa edellä mainittuja tekijöitä vastaan.

5. SKDL vastustaa sotaa, asevarustelua, väkivaltaa, ympäristön pilaamista, eriarvoistamista ja vallan keskittämistä sekä ylipäänsä kaikkia sorron, riiston ja alistamisen muotoja. (BDSM-harrastajat hyväksyttäköön, mikäli kaikki osapuolet ihan aikuisten oikeasti haluavat sitä.)

6. Lopullisena tavoitteenaan SKDL pitää kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän hylkäämistä ja siirtymistä sosialistiseen yhteiskuntajärjestelmään. (Tämä on myös täysin ehdoton kohta. Sosialismin tarkemmasta määrittelystä ja sosialismiin siirtymisen keinoista voidaan keskustella järjestön sisällä.)

7. SKDL osallistuu vaaleihin yhteisillä ehdokaslistoilla. Jokaisella jäsenjärjestöllä on oikeus saada vähintään yksi ehdokas listalle kaikissa vaalipiireissä, ja henkilöjäsenet ovat jäsenjärjestöjen edustajien kanssa tasa-arvoisia ehdokkaita. Yksi jäsenjärjestö ei saa dominoida ehdokaslistaa, paitsi jos vaalipiirissä ei muutoin mitenkään saada täyttä listaa kokoon.

Lisään tuohon ehkä myöhemmin jotain, jos tulee mieleen. Siitä vain kaatamaan oikeistohegemoniaa ja kaappaamaan joukolla persujen äänestäjiä.

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Syy ja seuraus, vaikuttaminen ja vaikutus

Arvioin työtäni ja työjälkeäni vaalien jälkeen. Tämä oli ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen yritykseni vaikuttaa omalla panoksellani suoraan vaalitulokseen. Kaiken järjen mukaan yritys olisi täytynyt tehdä jo 1990-luvulla. Ennen EU-kansanäänestystä vuonna 1994 kampanjoin kyllä täydellä kaksikymppisen innolla. Ansiolistalleni pääsi kokoomuksen Piia-Noora Kaupin karkottaminen Oulun Rotuaarin lavalta kädet puuskassa. Seuraavien eduskuntavaalien aikaan tituleerasin itseäni jo vasemmistolaiseksi, mutta kannatin edelleen myös vihreitä. Olivathan kyseessä ensimmäiset eduskuntavaalit, joissa sain äänestää, ja vihreät olivat koko teini-ikäni olleet minulle numero ykkönen. Kunnallisvaaleissa 1996 olin vailla puoluetta. Vasemmistoliitto oli tällä välin livahtanut Paavo Lipposen uusliberaalihallitukseen ja pettänyt aatteen, eivätkä kommunistit vielä olleet mukana omalla listallaan. Toisin oli eduskuntavaaleissa 1999, jolloin äänestin ja kannatin Virpi Karhua (silloin SKP:n ehdokas). Harmi vain, että tällä välin oma poliittinen intoni oli laantunut, enkä käytännössä osallistunut kampanjaan.

Mietin, missä määrin kommunistien toivoton vaalimene(s)tys on minun syytäni. Tampereella kannatus tosin oli 0,9 %, mutta sekin on surkea verrattuna entiseen kahteen prosenttiin (vaikka selittyy osin Peitsamon häipymisellä Helsinkiin, missä fiksua ja sympaattista Karia ei äänestetty edes nimeksi). Aktiivisuuteni Keskustorilla sai erään persun lausumaan, että minut on kaapattava seuraaviin vaaleihin mennessä heidän riveihinsä. En lähde, mutta tuskin viuhdon silloin kenenkään joukoissa. Mielessä käy, että kenties jokunen kokoomuksen ja vihreiden tuputusta inhonnut kansanmies tai -nainen on minut nähdessään todennut kommareiden olevan samanlaisia tyrkkyjä kuin porvarit. Sukupuolisesti epämääräinen kukkaishippi voi myös olla luotaantyöntävä näky. Lisäksi minunlaiseni Duracell-pupun ja tällaisen puolueen yhdistelmä saattaa hämmentää. Liiallinen itsevarmuus on ehkä kääntynyt monen mielessä megaepäuskottavaksi. Ja niin edelleen.

Olen havainnut, että yhtäältä kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta toisaalta ei aina niin kuin olettaisi. On tyypillistä, että jos yritän puolustaa asiaa A ja vastustaa asiaa B, hyvin usein B etenee ja A taantuu. Jos sitten luovun pitkäksi aikaa koko vaikuttamisesta, palatessani huomaan, että A onkin edistynyt. Tästä voisi helposti tehdä johtopäätöksen, että vaikutukseni on aina negatiivinen: tapahtuu juuri toisin kuin aktiivisesti haluan. En tietenkään usko tuota, vaan kuvittelen, että vaikutuksessani on hämmennyksen aiheuttama viive. Kun tekee työtä A:n eteen ympäristössä, jossa runsaslukuinen pääjoukko on kyllästetty B:llä, syntyy pääjoukossa ensin torjuntareaktio. Sitten, kun A:n työntekijä ei ehkä ole näkemässä, alkaa vaikutus itää: "Entäs jos sittenkin...?" Luulen, että tällainen vaikutusviive on yleinen kaikilla riittävän epäsovinnaisilla vaikuttajilla.

Minun on siis nyt luovuttava aktiivisesta vaikuttamisesta. Pääsyy tähän ei ole yllä kuvattu, vaan turhan kipeä tunne olemisesta täydellisessä epäsynkassa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Neljäkymmentä prosenttia äänestäjistä äänesti puolueita, joiden mielestä yhteiskuntaan sopeutumattomilla ei ole ihmisarvoa. (Näiden vaalien laajin tragedia ei siis ole persujen äänivyöry, vaan kokoomuksen ja persujen äänivyöry.) Kirjoittamista en jätä, mutta muuten on lohdullista olla ulkona kuvioista, joihin satuttaa itsensä. Lohduttaudun myös ajatuksella, että vaaliaktiivisuuteni on jättänyt jotain sen tielle osuneiden ihmisten mieliin itämään.

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Kyllä demokratialle = ei demokratialle ja päinvastoin ynnä poikkeavat näkemykset

Yritän vaikeaselkoisella otsikolla hämmentää selkeitä ajatuksia. Valtaosa ihmisen ajatuksen selkeydestä perustuu asioiden yksinkertaistamiseen. Silloin, kun kysymys on oikeasti vaikeaselkoisista asioista, niitä tavataan yksinkertaistaa niin, että lopputulos vääristyy. Jos taas asia esitetään alun perinkin vaikeaselkoisena, on usein kysymys ihan yksinkertaisista asioista. Tällaiseen tietoiseen ja tiedostamattomaan vääristelyyn perustuu valtaosa nyky-Suomen kaltaisten maiden politiikasta.

Pääministeri Mari Kiviniemi sanoi ihan avoimesti SKP:n pääsihteerille Juha-Pekka Väisäselle, ettei pienten puolueiden ole tarpeen päästä haastamaan isompiaan valtamediassa. Tämä näkökulma ei ole missään nimessä demokraattinen. Siitä huolimatta keskusta esiintyy demokratiaa kannattavana puolueena ja Kiviniemi demokraattisena poliitikkona. Keskustelin asiasta tänään Tampereen Keskustorilla parin kommunistin kanssa. He ihmettelivät, eivät niinkään Kiviniemen mielipidettä, vaan sitä miten ja miksi hänenlaisensa ihminen menee möläyttämään sellaista ääneen. Kysymys ei voi olla muusta kuin siitä, että Kiviniemi tiedostaa olevansa vallanpitäjä ja pitää asemastaan ylimielisesti kiinni. Siitä on demokraattisuus kaukana.

Iltasanomien poliittinen toimittaja Mika Koskinen möläytti viime viikonloppuna tekstimuotoisen sammakon. Kuulemma "viimeistään äänikynnys pitää huolen siitä, etteivät sirpalepuolueet hypi silmille". Tällaiseen katkelmaan voisi kuvitella törmättävän Putinin ja Medvedevin Venäjällä, mutta nyky-Suomi onkin yhtä totalitaarinen paikka. Äänikynnyksestä – jota siis ei vielä ole lopullisesti hyväksytty – juttelin pari sanaa vasemmistoliiton Minna Sirnön kanssa. Ilmoitin, että minusta vasemmistoliiton pitäisi erota eduskunnasta, jos äänikynnys hyväksytään. Sirnö antoi ymmärtää selkein sanoin, että sitä ei tapahdu. Jatkoin, että vasemmistoliiton eroaminen aiheuttaisi todennäköisesti uudet vaalit, ja että juuri tällainen sovinnaisuus varmistaa porvaripolitiikan menestyksen selustan. Sirnö myönsi, että näin on. Tämä osoittaa, että Sirnö on käytännössä enemmän parlamentarismin kuin demokratian kannattaja, mutta pinnan alla kytee isompikin kapina. Ylen vaalikonedatan mukaan vasemmistoliiton ehdokkaat ovat enemmän samaa mieltä SKP:n ehdokkaiden kuin toistensa kanssa. Miksi ihmeessä puolueen täytyy pitää kiinni välimallin roolistaan?

Jo vuosikymmenen vaihteen tienoilla tuli ilmi sellainenkin seikka, ettei Suomen viimeisin hallitusohjelma ole yhdenkään täkäläisen puolueen tai poliitikon käsialaa. Sen sijaan ohjelman oli laatinut amerikkalainen konsulttitoimisto McKinsey & Co. Saman konsulttitoimiston kerrottiin laatineen jo luonnoksen Suomen tulevaksi hallitusohjelmaksi. Nyttemmin on paljastunut, että tulevan hallituksen ohjelma on teetetty valmiiksi Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) voimin. Tämä kaikki siis on tapahtunut ilman, että tiedämme, mitkä puolueet muodostavat tulevan hallituksen. Ketkä sitten Suomi-laivan ruoriin astuvatkin, heille ojennetaan valmis paketti, jonka heidän oletetaan omaksuvan. Jos kokoomus on vaalien ykkönen, on päivänselvää, että sen kokoama hallitus hyväksyy ohjelman ja toimii siis äärimmäisen demokratianvastaisesti. Mikäli vaalien ykköseksi tuleekin SDP, on mielenkiintoista tarkkailla sen muodostaman hallituksen toimia ja mahdollista ennakkoon laaditun ohjelman noudattamista. Demarijohtoisessa hallituksessa nimittäin olisivat todennäköisesti mukana sekä persut että vasemmistoliitto. Jos entinen meininki siinä tapauksessa jatkuu, voi vasuritkin heittää "demokratian viholliset" -osastoon.

Mikä tässä on älyttömintä, on se että harvinaiset jäljellä olevat demokratian puolustajat esitetään demokratian vihollisina. SKP joutuu jokaisena kampanjapäivänä kertomaan äänestäjille, että kommunistit eivät vastusta demokratiaa vaan mieluummin laajentaisivat sitä entisestään. Olen havainnut, että myös piraattipuolueeseen yhdistetään jokin epämääräinen demokratiavihamielisyys. Köyhien asialla -puolueella on puolestaan näyttöä, että heille päätyneitä ääniä siirrettiin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ihan eri paikkaan. Samaa väittää myös eurovaaleissa 2009 omalla listallaan ehdokkaana ollut julkkishomeopaatti Liisa Sulkakoski. Kaikkein suorinta demokratiaa järjestelmä halveksii ja vastustaa kaikkein suorimmin. Mielenilmaukset saavat varsinkin Helsingissä seurakseen poliisien mellakkavarustautumisen, eikä edes kansanäänestystä ole käytetty kertaakaan sitten EU:hun liittymisen. Ehkä se oli varoittava esimerkki: poliittisten päättäjien ja valtamedian omistautuminen EU-myönteisyydelle oli 100 %, mutta jäsenyyden kannattajia oli vain 56,9 %. Yhtä niukkoja tilanteita ei enää haluta.

En kuitenkaan lähde mukaan siihen vollotukseen, ettei tämän viikonlopun eduskuntavaaleilla ole mitään väliä. Niillä nimittäin on väliä oikeasti. Vain kolmisenkymmentä prosenttia äänioikeutetuista on jo äänestänyt. Loput voivat mullistaa poliittisen kentän, mikäli tahtoa riittää. Tärkeintä on, että 1) ei äänestetä kokoomusta, 2) ei äänestetä muitakaan porvaripuolueita, 3) kartetaan myös SDP:n äänestämistä, 4) harkitaan mahdollisimman tarkkaan, äänestetäänkö ylipäänsä eduskuntapuolueita, ja 5) äänestetään kaikkein mieluiten SKP:tä.

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Vaalimainontaa Absurdistanissa

Eduskuntavaalit sen kun lähenevät. Kadunvarret, torit, tienristeykset ja bussinkyljet on jälleen täyttänyt älynjättiläisilmiö vailla vertaa – vaalimainonta. Tampereella näkyviin ovat päässeet varsinkin kokoomus ja SDP. Hyvänä peesaajana on vasemmistoliitto ja erityisesti Anna Kontula, jonka mainokset ovat kaikeksi onneksi aika kivoja. Näkee, että jotkut ovat sijoittaneet vaalimainontaan aivan käsittämättömiä – siis kerta kaikkiaan käsittämättömiä – rahasummia. Näkyvä mainonta ei tule halvaksi eikä helpoksi missään tilanteessa, saati tällaisessa, jossa parhaille mainospaikoille on varmasti tunkua.

Kaikkien absurdien surrealistien ikiaikainen ilontuojapuolue kokoomus on jälleen herättänyt hämmennystä. Tällä kertaa asialla on ollut muun muassa rötösrouva Marja Tiura, jonka tienvarsimainoksissa lukee vaalilauseena "Usko itseesi". Siis häh? Mitä tekemistä itseensä uskomisella on Marja Tiuran tai kokoomuksen äänestämisen kanssa? Minultakin vaatii hirvittävää uskoa itseeni, että uskallan heittäytyä vasemman laidan aktiiviksi nykyisessä oikeistohegemoniassa. Muutamassa Tiuran mainoksessa täydennyksenä on vielä hämmentävämpi "Ole suomirohkea". Ai mitä? Entä jos olenkin mieluummin ruotsirohkea? Tai hollantireipas, sveitsiälykäs, liettuahurja? En kyllä huolisi omaan hyllyyni Tiuran tai hänen kampanjapäällikkönsä sanakirjaa.

Perjantaina Tampereen Keskustorilla kuljeksi ympäriinsä kokoomuslainen nuorimies, joka kantoi mielenosoituksellisen näköisenä kahta nimikylttiä. Toisessa luki "Kimmo Sasi". Vaikken käsitäkään, miten joku voi vapaaehtoisesti kannattaa liikennekuoleman aiheuttanutta ja siitä rankaisematta päästettyä miestä, on asiassa jotain ymmärrettävää: Sasi on Tampereelta. Mutta mitä lukikaan toisessa kyltissä? "Ben Zyskowicz." Ai juku! Benkkua varmaan moni kannattaa Tampereella ja vielä äänestääkin. (Lyhyen nettitutkailun perusteella vaikuttaa siltä, että "Zysko-vitsin" äänestysnumero on kokoomuksen ehdokkaalla myös Pirkanmaalla. Ovatko ne niin ovelia? Lue: Pitävätkö ne meitä niin tyhminä?)

Muutkin puolueet osaavat kohtalaisesti. Keskusta ei kauheasti kampanjoi Mansessa, mutta onneksi meillä on Mikko "Leuhkat eväät" Alatalo. Hänen vaalilauseeksensa on arvottu "Kansan mies kansan edustajaksi". Mutta kävipäs hassusti: SDP:n valtakunnallinen kampanjafraasi sattuu olemaan "Kansan edustaja". Kukaan ei varmaan sekoita näitä toisiinsa. Eipä silti, ei puolueitakaan aina erota toisistaan. Nytkin kyselyn mukaan joka kolmas suomalainen luulee demareiden olevan hallituspuolue. Valtakunnallisesti keskusta luottaa vaalilauseen sijaan vaalisanaan "Asiaa". Viitsisinkö mennä viisastelemaan kepulaisille, että kylläpä te olette vintiöitä?

Vihreiden ja perussuomalaisten luulisi näkyvän vimmatusti Tampesterin katukuvassa. Toisin on. Vihreät näyttävät luottavan yhteen asiaan, vihreään väriin. Sävy on kyllä ihan kiva. Kuitenkin, jos puolueen nimi muodostuu väriä tarkoittavasta ilmausta monikossa, luulisi sen yrittävän ilmaista muutakin. Vaan ei. Busseissa on sentään mainostanut mm. ehdokas Petri Siuro, jonka fraasit ovat niin suoraan vasemmistopuolueilta, että moni menee vanhanaikaiseen. Rantaväylän tunneliakin hän ilmoittaa vastustavansa, vaikka kaupunginvaltuustossa vihreät ovat sen kannalla. Ydinvoiman vastustamisen vihreät ovat tunnetusti yrittäneet omia itselleen, vaikka istuivat mukisematta loppuun asti ydinvoimamyöntesessä hallituksessa.

Persuista ei ole muuta sanottavaa kuin yksi pieni paikallinen ja toinen suuri valtakunnallinen laskuvirhe. Tampereen Keskustorilla persut laittoivat ehdokaslistansa katsomaan kohti kaupungintalon ovia ja perspuolelle heidän kampanjakuvastoonsa kuuluvia liikennemerkkejä. Markkinoiden aikana ilmestyi vaalimainostelineiden eteen kuitenkin rivi myyntikojuja, ja politiikasta kiinnostuneet ihmiset kerääntyivät toiselle puolelle telineitä – missä siis olivat ne liikennemerkit. Tämä on kuitenkin pieni möhlä verrattuna siihen, kuinka ajatteleva ihminen kokee puolueen Salatut elämät -mainosyhteistyön. Salatut elämät on juonittelusarja, täynnä umpikieroja, toisten kustannuksella omaa etuaan ajavia ihmisiä. Ja perään lauletaan ylpeästi "Perussuomalainen!". Kukaan ei varmaan nyt epäile, että mitä Salkkarit, sitä persut?

Mutta osataan sitä vasemmistossakin. Kyllä hämmensi, kun vasemmistoliiton telinemainokset olivat jo parin päivän kuluttua niiden ilmestymisestä pahoilla kupruilla ja paikoitellen jopa irronneet. Kun muut puolueet (paitsi jokin vapauspuolue) olivat liisteröineet mainosjulisteensa kiinni kuitulevyihin, vasemmistoliitossa ne oli vain nidottu reunoilta ja vieläpä harvasti. Kun seuraavien päivien sää oli kostea, niin huonostihan siinä kävi.

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Minun "vaalikoneeni"

Kaikkialla on kaikenlaisia vaalikoneita ja vaalikonemukaelmia. Jälkimmäisen lanseerasi myös Greenpeace, joka tosin joutui vaihtamaan hyödyntämiään "alkuperäisiä" vaalikoneita, kun niiden aineiston käyttö sattui olemaan kiellettyä. Isompi ongelma Greenpeacen "vaalikoneessa" on, että se tulkitsee vastaamatta jättämisen neutraaliksi vastaukseksi – vaikka syynä vastauksen puuttumiseen olisi, ettei ehdokas ole ehtinyt arkikiireiltään vastaamaan koko vaalikoneeseen. Ja kuten itse kunkin pitäisi tietää, vain eduskuntapuolueet saavat vaalitukea, jonka ansiosta ehdokas voi pitää esimerkiksi vähän palkatonta taukoa ansiotyöstä. (Ikävä sanoa pahoja sanoja muutoin niin hyvästä toimijasta kuin Greenpeace, mutta minkäs teet.)

Ajattelin sitten lanseerata oman vaalitestini. Tätä saa hyödyntää ja levittää. En osaa käyttää sisäisiä linkkejä, mikäli Bloggerissa sellaisia on, joten alas ei kannata kurkkia jos haluaa totuudenmukaisen tuloksen. (Ja aprillipäivä muuten, sivumennen sanoen, meni jo.)

Kysymys 1: Mikä on suhtautumisesi ydinvoimaan?
a) En kannata. Yhtään uutta ydinvoimalaa ei Suomeen pidä rakentaa, ainakaan toistaiseksi.
b) Kannatan. Ydinvoima on tehokas ja vihreä tapa tuottaa sähköä, ja sähköä tarvitaan aina vain enemmän.
c) Epäröin. Nykyiset, sovitut hankkeet on paikallaan viedä loppuun, mutta mahdollisten tulevien hankkeiden suhteen on käytettävä malttia. Vanhojen ydinvoimaloiden turvallisuutta on myös kehitettävä.
d) Vastustan. Uusia ydinvoimaloita ei kuulu rakentaa, jo sovitut ja aloitetut hankkeet on peruttava, ja vanhoistakin ydinvoimaloista täytyy luopua.

Kysymys 2: Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?
a) Kyllä. Läntinen liittoutuminen on ensisijaisen tärkeää, on sitten kyseessä Venäjän uhka tai islamilaisen maailman uhka.
b) Ei missään nimessä. Nykyisestäkin Nato-yhteistyöstä on luovuttava ja suomalaiset kutsuttava kotiin Afganistanista.
c) En kannata Natoon liittymistä, mutta puolustusyhteistyö Naton ja EU:n kanssa on paikallaan. Suomelle on eduksi olla rauhanturvaamisen suurvalta, ja se onnistuu vain yhteistyössä länsivaltojen voimankäyttöorganisaatioiden kanssa.

Kysymys 3: Mihin suuntaan suomalaista veropolitiikkaa pitäisi kehittää?
a) Rikkaita on verotettava nykyistä enemmän. Varallisuusvero on palautettava ja pääomatuloja on verotettava progressiivisesti.
b) Kulutusta on verotettava enemmän. Sähkön ja kulutustavaroiden kallistuminen on ekologinen valinta.
c) Verouudistukset on tehtävä maltillisesti, mutta yleispiirteisesti rikkaita on verotettava nykyistä tiukemmin. Verotuksen on suosittava sekä suomalaista kilpailukykyä että kansalaisten hyvinvointia.
d) Olen tyytyväinen verotuksen nykytilaan, mutta en sen kehityssuuntaan. Tuloverotus on ehdottomasti säilytettävä progressiivisena.
e) Nykyinen suunta on hyvä. Tasaveroa ei suositella tässä tilanteessa, mutta pidemmällä tähtäimellä se on paras ratkaisu.

Kysymys 4: Millä tavoin yhteiskunnan köyhimpien toimeentulo täytyisi järjestää?
a) Työmarkkina-, opinto- ja toimeentulotukea sekä eläkkeitä on vähän korotettava, sillä hinnat ja palkatkin nousevat.
b) Sosiaalituet ovat yhteiskunnalle jatkuva rahanreikä. Tietysti kaikkien on hyvä tulla toimeen, mutta toimeentuloapuun voisivat valtion lisäksi osallistua järjestöt ja seurakunnat. Lainoja, vakuutuksia ja säästämistä on myös hyvä kehittää.
c) Tarvitaan perusturva, joka maksetaan samansuuruisena yhdeltä luukulta kaikille sitä taloudellisesti tarvitseville. 800–1000 euroa kuussa on sopiva.
d) Tarvitaan perustulo, joka maksetaan muista tuloista riippumatta kaikille kansalaisille. Kovin paljon nykyisiä perustukia korkeampi se ei voi olla, muuten se tulee sikakalliiksi.
e) Köyhyys täytyy hoitaa kuntoon. Eläkkeitä on korotettava. Toisaalta loputtomat sosiaalituet tulevat kalliiksi. Sosiaalipummit on patistettava sorvin ääreen.

Kysymys 5: Miten työllisyyttä pitäisi hoitaa?
a) Talouskasvu luo työpaikkoja. Siinä se.
b) Työviikkoa lyhentämällä työntekijän ansiotasoa laskematta voidaan jakaa sama työmäärä useampien työntekijöiden kesken. Muutenkin yhteiskunnalla on ensisijainen vastuu työllistymisestä.
c) Työ on aina hyväksi, joten täytyy tukea sekä yksityisiä että yhteiskunnallisia työnantajia. Työllistämisestä voidaan tehdä yritysten taloudellisen tuen ehto.

Kysymys 6: Mikä on suhtautumisesti maahanmuuttoon?
a) Maahanmuuttajat tulevat kalliiksi eivätkä sovi suomalaiseen kulttuuriin. Nyky-yhteiskunta hyysää mamuja syntyperäisten suomalaisten kustannuksella. Siitä on tehtävä loppu.
b) Suomi ei tule enää toimeen ilman maahanmuuttajia. Muutoin rakennusala, metalliala ja ravintola-ala romahtavat. Työperäistä maahanmuuttoa on kaikin keinoin lisättävä.
c) Maahanmuutto luo moninaisuutta ja kulttuurista rikkautta. Rasismin ja ulkomaalaisvastaisuuden kitkemiseen on satsattava.
d) Suomen täytyy tarjota turvapaikka pakolaisille ja muille apua tarvitseville. Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Suomen ulkopolitiikan ja kansainvälisen toiminnan on myös pyrittävä pakolaisuuden ja turvapaikanhakemisen syiden ehkäisyyn.
e) Hyväksyn muuten maahanmuuton, mutta kerjäläiset ja muu epäilyttävä aines täytyy saada kuriin. Elleivät he osaa olla ihmisiksi, heidät on karkotettava.

Kysymys 7: Mikä on suhtautumisesi tehomaatalouteen ja turkistarhaukseen?
a) Vastustan. Turkistarhaus on pienellä siirtymäajalla lakkautettava. Maataloustuotanto on pidemmällä tähtäimellä muutettava luonnonmukaiseksi.
b) Onhan luonnonmukaisuus periaatteessa hyvä asia, mutta puheet sikaloiden ja turkistarhojen kauhuista ovat kettutyttöjen ja ituhippien kotkotuksia.
c) Maatalouden tukemista ylipäänsä täällä kylmässä Pohjolassa on harkittava tarkoin. Ekologiset uudistukset ovat hyviä, mutta ne eivät saa vaikuttaa liian kielteisesti talouteen ja työllisyyteen.
d) Emme voi palata menneeseen aikaan. Nykyajan maatalous vaatii tehokkuutta. Turkisala tuo Suomeen rahaa ja työpaikkoja.

Kysymys 8: Mitä täytyisi tehdä samansukupuolisten parien avioliitto-oikeuksille?
a) Nykyinen suunta on hyvä. Samansukupuoliset voivat virallistaa parisuhteensa, ja perheen sisäinen adoptio on mahdollinen.
b) Homous ja lesbous johtuvat nyky-yhteiskunnan arvovääristymistä ja ainoa, mitä yhteiskunnan pitäisi heidän hyväkseen tehdä, on seksuaalinen eheyttäminen.
c) Samansukupuoliset parit on voitava vihkiä kirkossa, ja adoptio-oikeus on laajennettava perheen ulkoiseen adoptioon.
d) Adoptio-oikeus on syytä laajentaa perheen ulkoiseen adoptioon. Kirkollinen avioliitto ei ole tärkeä kysymys, sillä valtio ja kirkko on erotettava toisistaan. Itse kukin kirkkokunta voi päättää, vihkiikö vai ei, mutta yhteiskunnan täytyy vihkiä joka tapauksessa.

Kysymys 9: Jos Suomen ja EU:n edut ja mielipiteet ovat ristiriidassa, miten on toimittava?
a) Suomen hyväksi. EU:n tehtävä on palvella Suomea eikä Suomen EU:ta.
b) Kansainvälinen yhteislainsäädäntö on aina hyvä asia ja siksi Suomen on alistuttava EU:n tahtoon.
c) Asiassa on pyrittävä neuvottelemaan kompromissi, joka tyydyttää EU:ta, mutta hyödyttää Suomea.
d) Suomen täytyy erota EU:sta.

Kysymys 10: Vad kommenterar du om dessa frågor?
a) Ja till kärnkraft, Nato, tolerans, pälsdjursfarmar och EU. Annars säger jag ingenting.
b) Kieltäydyn vastaamasta ruotsinkieliseen kysymykseen.

Näin luet tuloksia: Valitse seuraavista itsellesi parhaiten kohdalleen osunut vastausrivi. Jos siitä on useampia poikkeamia johonkin tiettyyn toiseen riviin, voit harkita sitä varavaihtoehtona. (Kaksi kauttaviivalla erotettua vastausvaihtoehtoa tarkoittaa, että molemmat vastaukset sopivat tähän puoluekantaan.)
* Jos vastauksesi kysymyksiin 1–10 ovat b – a – e – b – a – b – c/d – a – b – tyhjä, puolueesi on Kansallinen Kokoomus.
* Jos vastasit c – c – d – b/e – e – e – b/d – b – a – b, puolueesi on Suomen Keskusta.
* Jos vastasit b/c – a – c – e – c – a – b – b – a – b, puolueesi on Perussuomalaiset.
* Jos vastasit tyhjä – b – c/d – tyhjä – tyhjä – a – tyhjä – tyhjä – d – b, puolueesi on Itsenäisyyspuolue.
* Jos vastasit tyhjä – c – c/d – a/b – c – e – tyhjä – b – c – tyhjä, puolueesi on Kristillisdemokraatit.
* Jos vastasit tyhjä – tyhjä – tyhjä – tyhjä – tyhjä – tyhjä – tyhjä – tyhjä – tyhjä – a, puolueesi on Ruotsalainen kansanpuolue.
* Jos vastasit tyhjä – tyhjä – tyhjä – tyhjä – tyhjä – tyhjä – tyhjä – tyhjä – tyhjä – "miksei tässä kysytä mitään tietoverkoista eikä sananvapaudesta?", puolueesi on Piraattipuolue.
* Jos vastasit a – c – b – d – tyhjä – c – a – c – b – tyhjä, puolueesi on Vihreä liitto.
* Jos vastasit b – c – c – a – c – e – c – c – b – tyhjä, puolueesi on Suomen Sosialidemokraattinen puolue.
* Jos vastasit a – b – a – c/d – b – c/d – a – c/d – c – tyhjä, puolueesi on Vasemmistoliitto.
* Jos vastasit d – b – a – c – b – d – a – d – d – tyhjä, puolueesi on Suomen kommunistinen puolue.
* Jos vastauksesi heittelevät sinne ja tänne ilman mitään tolkkua, ehdotan vakavasti Muutos 2011 -puolueen äänestämistä.